Vieraskielisten työllistymisen edistäminen Paraisilla ja Kemiönsaarella
Vieraskielisten työllistymisen edistäminen Paraisilla ja Kemiönsaarella
Maahanmuuttajien kouluttaminen ja työllistäminen Varsinais-Suomessa on ajankohtaisempaa kuin koskaan. Väestömäärä on Turun seudulla kasvanut edelleen – vuonna 2019 muutos edelliseen vuoteen verrattuna oli karkeasti kahden ja puolen tuhannen henkilön luokkaa. Maahanmuuttajien osuus sinne muuttaneista oli noin kolmasosa ja aktiivinen muuttaminen kuntien välillä on niin ikään tuonut uutta vieraskielistä väestöä seudulle. Toista kieltä puhuu tilastot suurinta osaa Turun seutua ympäröivien seutukuntien tilanteesta, joissa muuttovirran suunta on ollut poispäin. Kaupungistuminen ja asutuksen keskittyminen erityisesti isoihin kaupunkeihin on haaste tulevaisuudelle. Miten säilytämme pienten kuntien ja kaupunkien elinvoimaisuuden, palvelut ja työpaikat?
Työllistymisvalmentajan tuki
Hankkeen tavoitteena on edistää työnhakijoiden työnhakutaitoja, tukea yrittäjäksi ryhtymisessä ja luoda kontakteja elinkeinoelämän ja työnhakijoiden välille niin, että kohderyhmän työllistyminen alueilla tehostuu. Käytännössä asiakastyö lähtee käyntiin henkilökohtaisessa tapaamisessa, jossa kuullaan asiakkaan suunnitelmia ja toiveita työn ja kouluttautumisen suhteen sekä mahdollisia haasteita työn saamisessa. Apua voi tarvita esimerkiksi perinteisen tai sähköisen työhakemuksen tekemiseen, sopivien työpaikkojen löytämiseen ja työpaikkailmoitusten sisältöjen avaamiseen sekä yhteydenotossa työnantajaan. Koitamme löytää myös muita tapoja työnhakijalle tuoda esiin osaamistaan ja omaa työpersoonaa. Ansioluettelon muokkaaminen persoonallisemmaksi on yksi tapa erottua työnhakijamassasta. Yhtä lailla työelämän pelisääntöjen kertaamiselle tai työpaikkahaastattelun harjoittelemiselle voi olla tarvetta. Työllistymisvalmentaja tukee kaikessa tässä. Osallistuminen hankkeen toimintaan on asiakkaille vapaaehtoista.Työpaikan positiivinen vire ja työllistämisen erilaiset keinot
Työnantajille hanke tarjoaa ohjausta ja tukea vieraskielisen työllistämisessä. Työllistämisvalmentajalla on enemmän aikaa käydä asiakkaan kanssa työpaikkaan ja työhön liittyviä asioita läpi, jos on tarve. Tulkkiakin on mahdollisuus käyttää apuna perehdytyksessä. Työyhteisön kannustava suhtautuminen vieraskieliseen työntekijään on tärkeää. Yleensä työpaikalta löytyy aina joku, joka olisi innostunut perehdytysasioista ja valmis kehittämään itseään tällä saralla. Työyhteisöille ja työpaikkaohjaajille on olemassa erilaisia oppaita sähköisenä netissä. Materiaalia on tehty useita eri hankkeiden ja tahojen toimesta jo vuosien ajan. Monikulttuurisuusteemaa voi olla hyvä ottaa esiin myös työyhteisökoulutuksen keinoin, jota tarjoaa esimerkiksi TE-toimisto. Työpaikkasuomi- ja ruotsi ovat myös TE-toimiston tarjoamia koulutuksia maahanmuuttajan kielitaidon edistämiseksi työstä suoriutumiseen.Yksi työllisyyden edistämisen paljon puhuttu aihe on kohtaanto-ongelma. Työnhakijoita on, mutta sopivan koulutuksen ja työkokemuksen omaavia on liian vähän. Paikallinen rekrytointikoulutus olisi omiaan lisäämään asukkaiden veto- ja pitovoimaa. Ennen kuin työvoimaa aletaan hakea ulkomailta asti, on hyvä kartoittaa oman alueen työnhakijat – olisiko heistä ammatinvaihtajiksi muuntokoulutuksen kautta? Usealla työnhakijalla on kotimaastaan monen vuoden työkokemus ammattialalta, johon Suomessa työllistyäkseen edellytetään ammattikoulutus. Oppisopimus on tällaisessa tilanteessa järkevä vaihtoehto osaamisen täydentämiseen. Osa tutkinnon osista voidaan suorittaa lyhyemmässä ajassa tai pelkillä näytöillä, jos osaaminen on riittävällä tasolla. Oppisopimuksen byrokraattisuutta helpotettiin muutama vuosi sitten sillä, että oppisopimuskoulutuksen järjestäjä voi tehdä sopimuksen suoraan työnantajan ja opiskelijan kesken. Työtä tulee kertyä viikossa vähintään 25 tuntia. Sopimuksen voi tehdä myös yhdeksi tutkinnon osaksi kerrallaan. Työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta, sillä oppisopimuslaisella tulee olla oma työpaikkaohjaaja, joka kouluttaa ja antaa palautetta opintojen edetessä. Lähipäiviä voi olla esimerkiksi kerran viikossa tai pari kertaa kuukaudessa. Lähipäivät ovat luonnollisesti palkattomia, mutta oppilaitos maksaa niistä pientä kuluerää opiskelijalle.
Edellä mainittujen lisäksi työllistymistä edistää edelleen TE-toimiston tarjoama työkokeilu. Paras ponnahduslauta työmarkkinoille on kuitenkin ihan ensimmäinen oikea työsuhde, lyhytkin sellainen. Työnhakijan kannattaa työtä hakiessaan mainita palkkatukimahdollisuus, jos sellainen on olemassa. Se käy niin toistaiseksi voimassa olevaan kuin määräaikaiseenkin työhön sekä oppisopimukseen. Työnantajan tulee jättää palkkatukihakemus te-toimistoon hyvissä ajoin, sillä työsuhde voi alkaa vasta tämän myöntämisen jälkeen. Paraisten työllisyyspalvelujen asiakkaan työllistäminen voi oikeuttaa myös kuntalisään, joka on kuukausittain työnantajalle maksettava palkkio.
Kielen opiskelu kärjessä
Maahanmuuttajan näkökulmasta suomen kielen opettelu on ensimmäisiä asioita tehtävälistalla, jotta uuteen kulttuuriin ja yhteiskuntaan integroituminen on edes mahdollista. Yhteiskunta tarjoaa jo paljon - esimerkiksi kotoutumiskoulutus, ammattikoulutukseen valmentava koulutus ja ammattikoulutus maahanmuuttajaryhmille tarjoavat työikäisille puitteet kielen opiskeluun, mutta eivät ymmärrettävästi ole vielä riittävää. Iso vastuu kielen opiskelusta jää maahanmuuttajalle itselleen. Kertaamista ja harjoittelua tulee tehdä vapaa-ajalla ja paljon. Sitä edesauttaa tavoitteiden asettaminen korkealle ja sisäinen motivaatio päästä eteenpäin elämässä, työelämään tai aloittaa yrittäjyys ja halu kouluttautua. Kantaväestölle näitä asioita sisäänajetaan jo peruskoulussa, mutta mitä jos sinulla ei ole ollut mahdollisuutta käydä koulua kotimaassa tai yksinkertaisesti roolijako on ollut erilainen kuin Suomessa? Monet näkevät tämän maan tuomat mahdollisuudet omaan elämään positiivisena muutoksena, osa vähän pelottavanakin, koska täällä pitää olla uskallusta heittäytyä, rohkeutta tarttua matkan varrella vastaan tuleviin mahdollisuuksiin – ja ennen kaikkea, olla aktiivinen. Tiedämme, että ilman kantaväestön tukea tämä ei ole mahdollista, ollaan silloin vasta puolimatkassa. Kotouttaminenhan on lopulta kaikkien tehtävä. Jokaisen asukkaan hyvinvointiin ja menestymiseen on tärkeää panostaa. Se on lopulta kaikkien eduksi.Tervetuloa kotiin! – hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto/Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma, Paraisten kaupunki ja Kemiönsaaren kunta. Hanketta toteutetaan ajalla 1.12.2019 – 30.11.2021.
Blogivierailija Heidi Valtasaari on Tervetuloa kotiin! -hankkeen työllistymisvalmentaja. Hän on koulutukseltaan Ohjaustoiminnan artenomi/Kulttuurialan AMK. Hän on toiminut työhönvalmentajana erityisammattioppilaitoksessa Etelä-Hämeessä ja oli siellä mukana useissa työllisyyteen ja syrjäytymisen ehkäisyyn painottuvissa hankkeissa, kuten ESR-rahoitteinen välityömarkkinahanke KoutsiHäme, Nuorten aikuisten osaamisohjelma NAO ja Maahanmuuttajien osaamisohjelma MAO. Työssään hän on ohjannut suomalaisten lisäksi paljon eri kulttuuritaustaisia asiakkaita ja tehnyt yhteistyötä työnantajien kanssa työpaikoilla tapahtuvan koulutuksen parissa.
Lähteet:
Opintopolku.fi, oppisopimus
Pargas.fi, työllistämisen kuntalisä
Kommentit
Lähetä kommentti