Esihenkilönä monikulttuurisessa työyhteisössä

Olen toiminut nyt päiväkoti Villasukan johtajana melkein kaksi vuotta. Tavallaan melko erilaiset ensimmäiset vuodet kuin mitä olin ajatellut. Toisaalta, arki päiväkodin johtajana on usein suunnitelmien muuttamista. Johtajan työ ei sinänsä muutu, vaikka olot ympärillä ovatkin epävakaat. Sama perustehtävä on ja pysyy: Toimin esimerkkinä, ratkaisukeskeisenä ja pyrin huomioimaan omat ennakkoluuloni kaikissa yllättävissäkin tilanteissa. Pyrin myös rakentamaan tasapainoa ja rutiineja, jotta perustyössä olisi elementtejä, jotka kannattelee. Tavoitteeni on, että työyhteisössä olisi ennakoitavuutta, keskustelua, kehittämistä ja vastuun jakamista koko työyhteisöön. Erityisen tärkeänä koen myös onnistumisen näkyväksi tekemisen ja sanoittamisen eli positiivisen palautteen antamisen aina kun siihen on aihetta.

Meillä Villasukassa on reilu kymmenen hengen työyhteisö, johon minun lisäksi kuuluu varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen hoitajia, laitoshuoltaja, tukityöllistetty keittiöapulainen sekä vaihtuva ryhmä alan opiskelijoita ja kieliharjoittelijoita. Ja tietysti tarvittaessa sijaisia jos joku vakituisesta henkilökunnasta on pois. Henkilökunnasta noin puolella on monikulttuurista taustaa, lisäksi meille tulevissa harjoittelijoissa on suomenkielenopiskelijoita tai monikulttuurisen taustan omaavia alan opiskelijoita. Olen antanut itseni ymmärtää, että monikulttuurisuudesta on Villasukan toimintakulttuurissa tullut normi.

Tosin eri kulttuurien, tapojen ja kielien kirjo on niin syvälle itseeni rakennettu tapa olla, että välillä pitää sanoittaa, että erilaisuus voi jollekin olla vieras ilmiö. Olen kasvanut seudulla, jossa kaksi kieltä sulautuvat leikeissä toisiinsa ja perheessä, jossa serkut asuvat eri mantereella ja puhuvat eri kieliä. Tapamme voivat ovat erilaisia, mutta olemme silti perhettä.

Ja perheet pitävät yhtä. Tätä yhteenkuuluvuutta olen saanut kokea niin Villasukassa kuin koko Sateenkaarikodossa. Monikulttuurisessa työyhteisössä tulee usein asioita, jotka on ymmärretty eri tavoin. Toisaalta, missä työyhteisössä ei tulisi. Mietin, olisiko ero siinä, että monikulttuurisessa työyhteisössä osataan ehkä helpommin myös sanoa, että “nyt en ymmärrä”, tai “selitätkö uudestaan”. Osaamme myös mielestäni varmistaa, onko tieto ymmärretty oikein. Kysyvä ei tieltä eksy, kuten sanonta kuuluu.

Päiväkoti työpaikkana on tiivis yhteisö, jossa tehdään paljon itsenäisesti työtä. Olen nähnyt monissa päiväkodeissa, että työparit oppivat nopeasti viestimään elein ja katsein kun sanojen sanominen ei lasioven läpi ole järkevää ja oven avaaminen aiheuttaisi lapsissa levottomuutta tai leikkien keskeyttämistä. Samanlaisilla kulttuurisilla perusolettamuksilla tämä on haastavaa, saati kun oma kulttuurinen elekieli poikkeaa toisen kielestä. Opettelemme kaikki ikään kuin uutta kieltä, joka pikku hiljaa tulee osaksi jokaisen omaa persoonaa.

Syksyn työnohjauksessa keräsimme asioita, joista Villasukan hyvä työilmapiiri muodostuu. Monessa vastauksessa korostui yhteisöllisyys, luottamus itsenäiseen työntekoon ja työkaveriin sekä huumori, positiivisuus, arvostus ja hyväksyvyys. Monessa myös korostui johtajuus ja sen merkitys tien näyttäjänä.

Johtajana minulla on tukku käytännön asioita hoidettavana, kuten esimerkiksi budjetti ja siinä pysyminen, työvuorojen tai lomien suunnittelu, sekä tukku muita tiedottamiseen, viestintään, tilastointiin ja kehittämiseen liittyviä käytännön asioita. Samalla tapaa työnkuvaani kuuluu uusien perheiden kohtaaminen ja sopimustekniset seikat perheiden kanssa. Olen myös viime kädessä se henkilö, joka vastaa kaikista tilanteista ja päätöksistä, jota Villasukassa tehdään.

Monikulttuurisen työyhteisön johtajana koen olevani päiväkodin johtaja siinä missä kuka tahansa kollegani. Varhaiskasvatussuunnitelma ohjaa ja velvoittaa työtäni varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin uudistamiseen ja kehittämiseen. Ratkaisut niin opetuksessa kuin johtamisessa tulee tehdä lapsen etu huomioiden ja niiden on oltava linjassa ohjaavien asiakirjojen kanssa. (OPH 2018.) Mielestäni kehittyvää ja oppivaa työympäristöä ei voi olla ilman luottamusta, motivaatiota ja yhteistä tavoitetta. Uskon, että käytän arjessa useitakin eri ohjaus- ja johtamismenetelmiä niin tietoisesti kuin tiedostamatta. Pohjimmiltaan tapani on opittua ratkaisukeskeisyyttä, jota luonteeni määrätietoisena ja yhteisöllisenä ihmisenä vahvistaa.

Yksi toimivan työyhteisön mittari on minusta se, miten uusi työntekijä otetaan vastaan. Miten omaa työtä osataan sanoittaa uudelle tulokkaalle? Miten osaamme kaiken muun ohessa ohjeistaa ja perehdyttää uusi tekijä työhön, jotta voisimme olla toisillemme avuksi ja parhaimmillaan tehdä työstämme mielekkäämpää ja helpompaa? Uuden työntekijän aloittamiseen liittyy työyhteisössä usein myös irtipäästämistä ja hyväksymistä, että “vanhaan” ei ole palaamista. Johtamisen tärkeä tehtävä on auttaa tässä nivelvaiheessa koko työyhteisöä.

Minusta Villasukassa on totuttu antamaan aikaa ihmettelyyn, pyritty sanoittamaan tekemistä, kehumaan pienistäkin onnistumisista (niin itseä kuin työkaveria) ja kirjaamaan konkreettisesti mitä omaan työhön kuuluu. Nyt olen itse saanut olla tämän prosessin tukena. Kun työ alkaa olla tutumpaa voidaan sitä kehittää ja vuorovaikutus oman tiimin ja työyhteisön kanssa tiivistyy, luottamus, positiiviset sanat ja teot lisääntyy. Haasteitakin on huomattavasti helpompi kohdata yhdessä.

Kaikissa työpaikoissa ei ole näin montaa kulttuurien ja kielien asiantuntijaa kuin meidän työyhteisössä on. Lisäksi työntekijöiden sekä yhteisöjen kuormitus ja jaksaminen vaihtelee. Tämä vaikuttaa koko työyhteisöön ja sen suhtautumiseen muutoksiin. Työnhaku on aina jännittävää ja haastavaa, mutta myös uuden työntekijän tuleminen työyhteisöön on sitä. Villasukan pitkäaikaiset työntekijät toimivat kokemusasiantuntijoina SIIVET hankkeen alkuvaiheessa. Olen ylpeä siitä esimerkistä, jota he ovat antaneet niin yhteiskunnalle kuin meidän työyhteisölle. SIIVET hanke on ajankohtainen apu molempiin suuntiin, jossa voittajia on parhaimmillaan koko työyhteisö.

Blogikirjoittajana Sateenkaari Koto Oy:n päiväkoti Villasukan päiväkodin johtaja Vappu Hukkila.